Tuluvaa on, taikka meillä päin paisuntaa!

 Vikke ja Kössi
Näire heppojen lantaa haettiin puutarhan lannotteeksi. Kiitosta vaan hepat!!! Pitää muistaa tuara teille jotai hyväskää..mitäs ne hepat syääkää =))? Omppuja? Kuivaa leipää? Käviskö porkkana? Kebab ranskalaisilla? =))

 Tästä pitäis mennä tie...

hauskan näkööstä, kun vettä on mettikos. Kuulemma tuluvat laskenu jo melekoosesti, mutta on sitä vaa viälä.

Navetan ikkuna

Makkari sai uuren sisustusikkunan. Vanha navetan ikkuna, johon ostin Johan-puun tekstin ja tänään tein tuon syrämen omenapuusta. Alakuvas mun tyäpaja. Nua oravan syämät kuusenkävyt orottaa ideointia, reijät niis jo on. Ainut mikä harmittaa, on ikkunan tilalla olleet siskojen lasten piirtämät kuvat. Aina kun he täytti 5v, sanoon, notta nyt teettä mulle tairetta. Ja sitten kehystiin ne. Niille pitää keksiä nyt uus paikka.

Kookospuusteja

 Melekone pullukkamäärä jouruttii heittää pois pakkasesta, kun kaalilaatikko oli antanu makua/hajua pulliin! Siappas nii syrämestä nottahaa!!! Tänää sitte leivoon pualesta litrasta ja lämpöösenä maisteltihi isosiskon kans kahvin kera, njam! Taikinaan sujahti korppupussin pohojalle jääneet muruset, sen takia taikina pilikullista =))

 

Taikinan jaoon kahtehe osahan.

 Välihin sulaa voita, kookosjauhoa ja sokeria. Oisin laittanu fariinisokeria, muttaku muisti petti ja sitä ei ollukkaa. Voitelin keltuaisella ja raesokerin puuttuessa laitoon hianuasokeria.

Kuvia keväästä

 Innostuttihi täs iltasella polttamaan roskia, vaikka saunaski jo käytihi..ny haisoo savulle sitte...pitäsköhä suihkuu viälä jaksaa. =))

Miä niin tuliin onnelliseksi, kun kuulin sinisen auton iloosilta ystäviltä, että tänne blogiin oli kaivattu bloggausta. Onhan täs viärähtäny liian kauan erellisestä...laiskuus vaiko mikä?! Aivot vissii opiskelua täynnänsä. Mutta kiva kuulla, että tätä luetaan ja kaivataan lisää tarinaa. Lämmittää syräntä, kiitos!!!

 Aarinko jo kellahti tuvan toiselle pualelle, notta omenapuunleikkauksen kuva on vähäsen pimee. Aiva summis leikkasin, en oikee ymmärrä vissii, vaikka ohojeita luen, että kuinka sitä pistääs oikiaoppisesti leikata. Luulen kummiski, niinku ystäväni täs pyrähti pihas sanoen, että kyllä se omenoota tuattaa, vaikkei leikkaas yhtää. Luatampa siihen! =))

 Rautatieomenapuun suajaus unohtu syksyllä ja tässä tulos. Toivottavasti on sitkiä puu ja ei ota nokkiihinsa jänöpupun aterioinnista.

 Samote kävi kirsikkapuulle, kaikki alaoksat syätynä. Emmiä vihaane pupuulle voi olla, onha niirenki syätävä.

 TÄMÄ oli ylläri,. kun on pysyny koos talave routimisen, hiano juttu!

 Tässä taas tekemätöntä tyätä...pitääs mennä pyllistelemähä. Nytte raasiminen onnistuuki helepommin, ku syksyllä. Kauhia äkkiä lumet suli tästäki. Vesisare vissihi autto asiaa kovasti.

Uutta ja ihanaa..kevät oon aina uuren alaku. Pioni siällä kurkisteloo.