Innostuttihi täs iltasella polttamaan roskia, vaikka saunaski jo käytihi..ny haisoo savulle sitte...pitäsköhä suihkuu viälä jaksaa. =))
Miä niin tuliin onnelliseksi, kun kuulin sinisen auton iloosilta ystäviltä, että tänne blogiin oli kaivattu bloggausta. Onhan täs viärähtäny liian kauan erellisestä...laiskuus vaiko mikä?! Aivot vissii opiskelua täynnänsä. Mutta kiva kuulla, että tätä luetaan ja kaivataan lisää tarinaa. Lämmittää syräntä, kiitos!!!
Aarinko jo kellahti tuvan toiselle pualelle, notta omenapuunleikkauksen kuva on vähäsen pimee. Aiva summis leikkasin, en oikee ymmärrä vissii, vaikka ohojeita luen, että kuinka sitä pistääs oikiaoppisesti leikata. Luulen kummiski, niinku ystäväni täs pyrähti pihas sanoen, että kyllä se omenoota tuattaa, vaikkei leikkaas yhtää. Luatampa siihen! =))
Rautatieomenapuun suajaus unohtu syksyllä ja tässä tulos. Toivottavasti on sitkiä puu ja ei ota nokkiihinsa jänöpupun aterioinnista.
Samote kävi kirsikkapuulle, kaikki alaoksat syätynä. Emmiä vihaane pupuulle voi olla, onha niirenki syätävä.
TÄMÄ oli ylläri,. kun on pysyny koos talave routimisen, hiano juttu!
Tässä taas tekemätöntä tyätä...pitääs mennä pyllistelemähä. Nytte raasiminen onnistuuki helepommin, ku syksyllä. Kauhia äkkiä lumet suli tästäki. Vesisare vissihi autto asiaa kovasti.
Uutta ja ihanaa..kevät oon aina uuren alaku. Pioni siällä kurkisteloo.